Teksti: Kisse Ruuska, Kerttu Suominen ja Malin Lehtonen
Kuvitus: Loska Rönnholm

Huom! Jutussa käytetään Protun vapaaehtoisille tuttuja lyhenteitä ja muuta termistöä. Sanaston löydät artikkelin lopusta.

Protussa tehtiin syksyllä 2024 koulutusuudistus, jonka tarkoituksena oli vastata sekä tulevaisuuden Protun koulutustarpeisiin että koulutuksista saatuun palautteeseen. Mutta mikä oikeastaan muuttui, ja mitä koulutuksista ollaan nyt mieltä? Miten koulutusuudistus näkyi leiritiimiläisten tyytyväisyydessä? Miksi koulutuksista edes kannattaa puhua? Haastattelimme koulutusjaoston puheenjohtaja Annea Hyvöstä, koulutusjaoston CP-alajaoston puheenjohtaja Mortti Argillanderia ja rekrytointiryhmän Ronja Blombergia. Lisäksi keräsimme koulutettavien mielipiteitä uudistuksesta gallupilla.

Jo Protun ottaessa ensiaskeleitaan 90-luvulla käytettiin leiritiimiläisten kouluttamiseen kolmen koulutuksen mallia, jossa tiimiläiset kävivät kaksi koulutusta ennen tiimien kokoamista sekä tiimikoulutuksen. 2000-luvun alussa Protu siirtyi kohti SUPER-koulutuksia, joissa yhdistettiin eri tiimiläisroolien koulutukset yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen lisättiin myös vuosittain vaihtuvat TEEMA-koulutukset.

—Sisällöllisesti muutosta ei [vanhasta koulutusmallista SUPER-koulutuksiin] tapahtunut, vaan vanhat ohjelmat vain yhdistettiin uusiin koulutuksiin, Annea kertoo.

—Sisällöllisesti koulutuksia on toki kehitetty koko ajan, vanhoja ohjelmia on kehitetty vuosittain, yksittäisiä ohjelmia on lisätty ja poistettu painopisteiden mukaan, Annea jatkaa.

Vuonna 2021 koulutukset muokattiin koronaviruspandemian vuoksi täysin etämuotoisiksi, ja osittainen etämahdollisuus säilytettiin lähikoulutusten rinnalla myös seuraavina vuosina.

Vanhassa järjestelmässä oli kuitenkin joitain valuvikoja: vuosien varrella osa koulutuksista sisälsi päällekkäisyyksiä, ja järjestelmä sai palautetta epäselvyydestä, kun tiimiin hakevien piti luovia väylänsä läpi SUPER- TEEMA-, UA-, UO-, UPO- ja VOE-koulutusten, sekä näiden etävaihtoehtojen. Erityisesti etävaihtoehtojen vuoksi osa tiimiläisistä saattoi myös lähteä tiimiin täysin eri lähtökohdista, sillä käytännön osaamista vaativien harjoitteiden tekeminen pelkästään etänä on hyvin erilaista oikessa ympäristössä harjoittelemiseen verrattuna. Kouluttajilta eri koulutukset taas vaativat merkittävää työpanosta koulutusrunkojen ja materiaalien päivittämisen nimissä. Vanhaan koulutusjärjestelmään vaadittavat resurssit eivät myöskään vastanneet Protun kasvutavoitteisiin.

Viimeisimmässä uudistuksessa koulutushimmeli purettiinkin osiin ja jaettiin kolmeen selkeään osa-alueeseen: tietosisältö itseopiskelumateriaaliksi Moodleen, käytännön harjoitukset viikonlopun mittaisiin simulaatiokoulutuksiin, ja suoraan leiritiimiin liittyvät ohjelmat tiimikoulutuksiin.

—Tiimiläisten toiveesta simulaatiokoulutuksiin lisättiin enemmän käytännön harjoitteita ja leiritiimissä toimimisen simulointia, Annea kertoo.

—Teoriasisällön siirtäminen etä- ja itseopiskelumateriaaliksi mahdollistaa viikonloppukoulutusten järjestämisen myös tulevaisuudessa tiimiläismäärän kasvaessa, Annea jatkaa.

Lisäksi kouluttajakoulutus uudistettiin vastaamaan paremmin kouluttajien tarpeisiin, ja koulutusrunkoja muokattiin käytettävimmiksi ja saavutettavimmiksi.

Ilman haasteita ei tosin uusikaan koulutusjärjestelmä ole selvinnyt: tiimiläismäärien ennakointi on vaikeutunut johtuen mm. koulutusten vuosikellon siirtämisestä. Ennakointi taas on välttämättömyys leirimäärien suunnittelulle. Protun tavoite leirikesälle 2026 on 70 leiriä, mutta tähän tavoitteeseen ei Annea Hyvösen mukaan tänä kesänä päästä:

—Kesälle on avattu 63 nuortenleiriä, joka on toki yli minimitavoitteen.

Protun korkealentoinen tavoite vuodelle 2030 on 100 leiriä, ja vaikka tämä tavoite ei vielä vuonna 2030 olekaan realisoitumassa, on koulutusuudistus tehty myös tiimiläismäärien kasvua ennakoiden: teoriasisältöjen siirtäminen etä- tai itseopiskelukoulutuksiksi on mahdollistanut sen, että vähintään osa koulutuksista säilyy lähikoulutuksina myös tulevaisuudessa tiimiläismäärän kasvaessa.

Koulutusuudistuksen aikana myös rekrytointiryhmä uudisti toimintaansa. Koulutuskaudella 2024–2025 rekrytointiryhmä uudisti tietosuoja-asetusten takia tapaansa kerätä jokaisesta tiimiläisestä “intra” eli koulutuksissa koulutettavasta tehtyjen havaintojen tiivistelmä. Oman intransa on jo usean vuoden ajan saanut luettavakseen erikseen pyytämällä. Tietosuojalakia ei ole erikseen säädetty vapaaehtoistoimintaan, vaan Protussa sovelletaan yritystietosuojalakia. Rekryuudistus vaati paljon työtä, joten viime kaudella rekryjä ei koulutuksissa tavattu. Tämä herätti huolta sekä koulutettavissa että rekryissä. Rekryt pitivät toki erikseen pienryhmähaastatteluja joko livenä tai etänä, mutta tämä työskentelytapa koettiin henkisesti raskaaksi. Rekryt tapasivatkin huomattavasti vähemmän koulutettavia sekä myös toisiaan.

—Rekryinä kaipaamme eniten sitä, että pääsemme kohtamaan ihmisiä koulutuksissa rennommassa ilmapiirissä, Rekrytointiryhmän viime kauden varapuheenjohtaja Ronja Blomberg kertoo.

Koulutuskaudella 2025-2026 rekryt kuitenkin palasivat koulutuksiin, kun tietosuoja-asiat oltiin saatu selviksi. Rekryt keräävät edelleen koulutuksissa jokaisesta koulutettavasta oman intran, mutta intra on käyty tänä vuonna yhdessä koulutettavan kanssa läpi jo koulutuksessa.

Mitä koulutusuudistuksesta sitten ollaan mieltä? Koulutettavien mielipiteitä koulutusuudistuksesta selvitettiin Protu-lehden gallupissa tammikuun alussa. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä, joiden joukossa oli sekä apuohjaajia että ohjaajia. Gallupiin vastanneet olivat pääasiassa sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on melko toimiva, mutta siinä on vielä kehitettävää. Hyviksi puoliksi koettiin muun muassa joustavuus, selkeämpi sisältöjen jako ja kertaamisen mahdollisuus.

“Moodlea oli mukava tehdä ja matskut oli tehty hyvin. Ihanaa oli, kun sai opiskella omaan tahtiin ja omalla tavalla” – UA

Huonoina puolina vastaajat mainitsivat esimerkiksi koulutuspolun monivaiheisuuden sekä teorioiden ja Zoom-koulutuksen pitkäveteisyyden. Vanhemmat roolit taas kokivat, että itseopiskelumateriaalit olivat lähinnä kertausta, eikä asiassa päästy syventymään. Moni myös nosti esiin, ettei kirjallinen muoto sovi kaikille, ja että suurta määrää tekstiä oli vaikea sisäistää.

“UVA:na tuntui osittain turhalta lukea teorioita, kun käytännölliset asiat kuitenkin oppi aika hyvin UA-leirillä. Toisaalta sain paljon eväitä itsereflektointiin” -UVA

Vastaajat toivoivat, että rooleille olisi kohdennetumpaa sisältöä, itseopiskelumateriaalit voisi kuunnella tai katsoa videoina, Zoom-koulutuksen voisi käydä livenä tai toisaalta että kaikki koulutukset voisi käydä etänä. Tähän toiveeseen onkin koulutusjaostossa jo herätty:

—Teoriakoulutuksia on tarkoitus kehittää tulevina vuosina paremmin mm. moninaisille oppijoille sopiviksi, Annea Hyvönen kertoo.

—Jos esimerkiksi tekstin lukeminen on haastavaa, voi [Moodle-opinnoista] selviytyminenkin olla vaikeampaa. Ajatuksena on Moodlen sallimissa rajoissa lisätä kuvia, videoita ja muuta visuaalisempaa/interaktiivisempaa [sisältöä]. Visuaalisten sisältöjen tuottaminen kaipaa kuitenkin resursseja, joita koulutusjaostolla ei ajankohtaisesti ole, Annea jatkaa.

—Perustyö saadaan [kj:ssa] hyvin tehtyä, mutta ylimääräiseen tekemiseen ei ole tekijöitä. Isoin tarve koulutusten kehittämisessä olisikin sisällöntuottaminen: On paljon erilaisia teoriamateriaaleja, ohjelmien suunnittelua ja runkojen vetotapaehdotuksia, jotka helpottavat kouluttajien työtä.

Koulutusten sisällöistä vastaa Protussa koulutusjaoston alajaosto nimeltään content production, tuttavallisemmin CP. Alajaosto tuottaa koulutusrungot eli käytännössä suunnittelee koulutusten tavoitteet ja ohjelman, ja on nyt kaksi vuotta tehnyt itseopiskelumateriaalit UA, UVA, UO, UPO, UVO tai TTO-roolillisille.

CP päivitti koulutusmateriaaleja syksyllä 2025 edellisenä syksynä luotujen materiaalien pohjalta.

—Erityisesti itseopiskelumateriaaleja kehitettiin reippaasti, kertoo CP:n kauden 2025–2026 puheenjohtaja Mortti Argillander.

Edelliselle kaudelle luodut itseopiskelutehtävät tehtiin alun perin melkoisella kiireellä, ja ne olivat käyttöön otettaessa hädin tuskin valmiit. Vastaukset tarkastettiin manuaalisesti kolmihenkisen työryhmän toimesta ja teksti joko toisti itseään, tai ei ollut kovin konkreettista.

— Tälle kaudelle tekstit kirjoitettiin lähes kokonaan uudestaan, Mortti sanoo.

Tekstistä pyrittiin tekemään luettavampaa ja selkeämpää. Mortti pitää merkittävänä parannuksena siirtymistä Moodleen ja lopputesteihin, sillä nyt vapaaehtoisten ei tarvitse tarkistaa, onko koulutukset tehty, kun järjestelmä tarkistaa ne automaattisesti. Moodlen palautteiden perusteella koulutettavatkin ovat pitäneet itseopiskelumateriaaleista: kaikki roolit arvioivat tekemisen kokemuksen yli neljän asteikolla 1–5, ja erityisesti UA:t ja UO:t kokivat itsensä enemmän tiimiläisiksi teoriaosuuden tehtyään. Gallupissa suurin osa vastaajista arvioi nykyisen järjestelmän melko toimivaksi.

Mortti tiedostaa, että tällä hetkellä koulutukset voivat tuntua vanhoille rooleille lähinnä kertaukselta, erityisesti itseopiskelun suhteen. Hän lupailee, että alajaosto voisi tulevilla kausilla kehittää vanhoille rooleille kohdennetumpaa koulutusta, nyt kun kivijalka koulutusmateriaaleille on luotu. Mortti nostaa kuitenkin esiin, että esimerkiksi tiimiläistaitoja syventävää koulutusta on vaikea tehdä tekstimuotoisena, sillä syventävä koulutus lähikoulutuksissa on perustunut pitkälti koulutettavien omiin kokemuksiin ja niiden yhdessä pohtimiseen. Haasteita on myös jaoston resursseissa, sillä toistaiseksi alajaoston jäsenet eivät ole pysyneet jaostossa montaa kautta putkeen. Mortti epäilee, että koulutusuudistuksen alkutaipaleen raskauden vuoksi jaostolaiset väsyivät ja painottaa, että vapaaehtoisesti tehtävän jaostotyön pitää olla hauskaa, mielekästä ja palkitsevaa. Nyt uudistuksen suurin vaihe alkaa kuitenkin olla selätetty, ja jatkossa työ on enemmän yksityiskohtiin panostamista ja olemassa olevien materiaalien kehittämistä.

Miten koulutusuudistus sitten vaikutti tiimeihin? Rekryjen keräämissä leirikesän tiimipalautteissa tyytyväisyys omaan tiimin oli jopa korkeampi kuin aiempina vuosina. Toki myös vastaajia oli hieman enemmän. Jos on ollut omaan tiimiinsä tyytyväinen, tiimipalautteeseen vastaamista ei ehkä ole ennen pidetty niin tärkeänä. Joka tapauksessa tiimien toiminnassa koulutusuudistus ei näkynyt ainakaan negatiivisesti.

Koulutusjaosto tekee parhaansa, että koulutettavien toiveita voitaisiin tulevilla kausilla toteuttaa. Haasteena on jaoston rajalliset resurssit, erityisesti mitä tulee vaikkapa gallupissakin toivottuun videomuotoiseen materiaaliin. Koulutettavien näkemykset vaihtelevat myös aika paljon: se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä miellytä toista lainkaan. Vaihtoehtojen tarjoaminenkin voi olla kaksiteräinen miekka, kuten vanha järjestelmä todistaa, kun koulutettava voi valita niin monen vaihtoehdon välillä, ettei enää tiedä minne pitäisi ilmoittautua.

Onkin vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta, järjestää täydellistä koulutusta kaikille. Koulutettavien kokemuspohjat ovat hyvin monipuolisia: joillain on paljon hyödyllistä kokemusta Protusta ja sen ulkopuolelta, toiset aloittavat täysin “pystymetsinä”. Koulutukset muodostavat pohjan protujen osaamiselle, ja ovat siksi tärkeitä leirien mahdollistamisessa ja Protun tavoitteiden toteuttamisessa. Ensisijaisesti tiimiläiskoulutuksella pyritäänkin siihen, että tiimiläisillä olisi tarvittava tieto- ja taitopohja leirinvetoa varten. Vapaaehtoisen näkökulmasta taas työn pitää olla mielekästä ja mielellään vielä opettavaistakin, jotta sitä jaksaa tehdä. Jos koulutus vastaa vain toiseen näistä päämääristä, on järjestelmässä parannettavaa.

Hyvin järjestetty koulutus ja koulutusmateriaalit antavat vapaaehtoistyön tekijöille parhaimmillaan pelkän protusisällön lisäksi myös eväitä Protun ulkopuoliseen elämään ja kehittävät protujen osaamista monipuolisesti myös järjestön sisällä. Hyvällä koulutuksella voidaankin siis vastata sekä Protun omiin tavoitteisiin, että parhaimmillaan lisätä vapaaehtoisten pitovoimaa.

Sanastoa:

• Apuohjaajaroolit (alle 20 v.):
  • UA (uusi apuohjaaja): leirin käynyt, ensimmäistä kertaa apuohjaajana, leirivuonna alle 20 v.
  • UVA (uusvanha apuohjaaja): toista kertaa apuohjaajana, leirivuonna alle 20 v.
  • VVA (vanhavanha apuohjaaja): kolmatta tai neljättä kertaa apuohjaajana, leirivuonna alle 20 v.
• Ohjaajaroolit (väh. 20 v.):
  • UO (uusi ohjaaja): ensimmäistä kertaa ohjaajana, leirivuonna väh. 20 v., ei aiempaa protukokemusta.
  • UPO (uusi protukasvanut ohjaaja): ensimmäistä kertaa ohjaajana, mutta toiminut leirivuotta edeltävien viiden vuoden sisällä apuohjaajana, rekrytoijana tai kouluttajana, leirivuonna väh. 20 v.
  • TTO (takaisin tuleva ohjaaja): toiminut ainakin kaksi kertaa tiimissä apparina tai ainakin kerran aikuisena ohjaajana, ja siitä on kulunut yli viisi vuotta.
  • UVO (uusvanha ohjaaja): toiminut UO:na viiden vuoden sisällä.
  • VVO (vanhavanha ohjaaja): toiminut viiden vuoden sisällä useamman kerran ohjaajana tai kerran UPO:na, TTO:na tai UVO:na.
• ”Pystymetsäohjaaja” = UO, joka ei ole käynyt itse protuleiriä
• Rekrytointiryhmä = Protun jaosto, joka kasaa leiritiimit
• Koulutusjaosto = Protun jaosto, joka järjestää tiimiläisten koulutukset sekä suunnittelee niiden sisällön
• Itseopiskelumateriaalit = Koulutuspolun ensimmäinen, itsenäisesti tehtävä osio, jossa on selitetty leirinvetämisen teoriaa tekstimuodossa
• Moodle = Digitaalinen alusta, jossa koulutettavat lukevat itseopiskelumateriaaleja, sekä tekevät monivalintatehtäviä
• Simulaatiokoulutus = lähikoulutus, jossa koulutettavat jaetaan “simulaatiotiimeihin” eli ryhmiin, jossa harjoitellaan käytännön harjoitteiden avulla tiimissä toimimista