Teksti: Kisse Ruuska
Muu työryhmä: Noa Falke
Voivatko kaikki halukkaat toimia Protussa? Pohdimme asiaa liikunta- ja aistirajoitteiden näkökulmasta, ja kysyimme asiaa Protun hallituksen puheenjohtajalta Kalle Salevalta sekä kroonisesti sairaalta, neuropoikkeavalta protuaktiivi Devon Sandkvistilta.
Mitä esteettömyys tarkoittaa sinulle, protuaktiivi Devon Sandkvist?
“Jokaisella on erilaiset esteettömyystarpeet, ja omani voivat olla helpompia toteuttaa kuin joidenkin toisten. En esimerkiksi liiku pyörätuolilla, mutta portaiden kiipeäminen vie huomattavan määrän energiaa. Jos leiripaikka on kahdessa kerroksessa, on kulkeminen ja leirikamojen kuskaaminen hankalaa. Toimintakykyni ja tarpeeni vaihtelevat päivittäin ja hetkestäkin toiseen: esimerkiksi aistiylikuormituksen aikana saatan joutua poistumaan leiripaikalta vaikkapa metsään. Kroonisten kipujen pahenemisvaiheessa taas voi olla hankalaa kulkea portaita tai vetää leiriohjelmaa.”
Mitä esteettömyys tarkoittaa Protussa, hallituksen puheenjohtaja Kalle Saleva?
“Esteettömyys Protussa on monimuotoinen asia. Eniten pinnalla viime aikoina on ollut fyysinen esteettömyys, viitaten esim. pyörätuolilla liikkumisen mahdollisuuksiin leireillä. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkea, mutta jostain on lähdettävä liikenteeseen – juuri fyysisessä esteettömyydessä kun tällä hetkellä on eniten parannettavaa.”
Miten esteettömyysasiat mielestäsi huomioidaan Protussa, Devon?
“Tahtotilaa on, mutta tekoja toistaiseksi ei. Esimerkiksi esteettömiä leiripaikkoja ei ole paljon, ja Helsingin paiksu pidetään sisällä talvisin osittain esteellisissä paikoissa. Tunnen pyörätuolia käyttäviä protuja, jotka haluaisivat olla mukana toiminnassa, mutta eivät pysty osallistumaan. Autismiystävällisiä ohjeita arvostan Protussa, koen nämä hyväksi esteettömyysteoksi. Protun ilmapiirin koen kannustavaksi ja sallivaksi, kaikki voivat osallistua sellaisina kuin ovat, ja ihmiset ovat valmiita oppimaan vaikkeivat tietäisikään esteettömyysasioista. Tämä tukee osallistumista.”
Onko Protulla jonkinlaisia suunnitelmia esteellisyyden poistamiseksi tai vähentämiseksi, Kalle?
“Yleiskokouksessa keväällä vahvistettiin uusi Protun strategia vuosille 2027–2030, jossa yksi keskeisistä osa-alueista on esteettömämpien leirien järjestäminen. Varsinkin fyysisen esteettömyyden osalta keskeiseksi ongelmaksi on ilmennyt hinta, sillä aidosti esteettömät leirikeskukset ovat usein hyvin uusia, jolloin niiden omistajat haluavat hyvää tuottoa omalle rahalleen. Esimerkiksi tiedossamme on esteetön leirikeskus, jonka vuokraamisen ehtona vuokraajan puolelta on heidän oman catering-yrityksensä käyttäminen, mikä nostaisi leirin hintaa tuntuvasti. Emme koe yhdenvertaiseksi sitä, että esteetön leiri olisi huomattavasti kalliimpi kuin esteellinen leiri. Vaihtoehtoisesti omistaja käyttää tiloja aktiivisesti itse, jolloin ne eivät ole meille edes vaihtoehtoja leirien järjestämiseen.
Tavoitteenamme on tehdä toimia asian suhteen Protun strategian mukaisesti mm. yhteistyön kautta. Esimerkiksi Invalidiliiton kanssa toteutettu leiri voisi avata meille mahdollisuuden hyödyntää vaikkapa heidän yhteyksiänsä leirien järjestämiseen saavutettavammissa paikoissa ja toisaalta jakaa tietotaitoa molempiin suuntiin.”
Mitä vinkkejä antaisit protuille, jotta sinulla tai muilla liikunta- tai aistirajoitteisilla olisi parempi olla Protun toiminnassa mukana, Devon?
“Älä kysy ’mitä sulle on käynyt’, äläkä auta kysymättä. Älä koske apuvälineeseen – ajattele sitä ihmisen kehon osana. Et koskisi mitään muutakaan kehon osaa ilman lupaa. Voit kysyä ’tarvitsetko apua’, mutta usein vammainen ihminen on löytänyt tapansa kulkea maailmassa ilman ulkopuolisen apua. Älä kuvittele, että pelastat vammaisen ihmisen pulasta, mutta luvan saatuasi voit olla tukena. Välillä voi näyttää siltä, että olisi tehokkaampaa ja sujuvampaa tehdä puolesta, mutta tukee ihmisen itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta, kun saa tehdä itse. Älä oleta asioita, esimerkiksi että vammainen ei varmaan halua osallistua johonkin ohjelmaan. Varaa aina resursseja ohjelmiin sillä ajatuksella, että kaikki osallistuvat.
Kohtaa toiset ystävällisyydellä, uteliaisuudella ja kannustavasti. Kysy miten ihminen haluaa tulla kohdatuksi ja minkälaista kieltä hänestä käytetään. Vammainen ihminen ei ole rikkinäinen, ja hänen elämänsä on yhtä arvokasta kuin vammattomankin.“