Aktiiviuden äärellä 

Teksti: Alma Koivisto

“Uteliaasti pohdittuna” on palsta, jossa protu pohtii numeron teemaa. 

Mitä on aktiivius? Tekemistä, jonkin asian yrittämistä, lobbaamista, edistämistä, liikuttamista, metelöintiä, raivaamista, tiedottamista, kokoustamista, juonittelua ja järjestämistä. Aktiivi on tehokkaan touhukas järjestöihminen ja menossa mukana. Hän järjestää ja osallistuu toimintaan, jonka kokee mielekkääksi ja itselleen tärkeäksi. Tunteen ytimessä on kokemus osallisuudesta ja toimijuudesta yhteisössä. 

Aktiivi poikkeaa normaalista kansalaisesta tekemällä jotakin muuta kuin sitä oletettua (kävisi töissä, opiskelisi, harrastaisi). Mielestäni kaikkien pitäisi olla aktiiveja, muun muassa siksi, etten usko palkkatyön ylivaltaan. Yhtä hyviä ammattietuja kuin aktiivius tarjoaisi esimerkiksi Suomen suurlähettiläänä toimiminen jossain mielenkiintoisessa maassa. Aktiivius hyödyttää monia muitakin aktiivin itsensä lisäksi: itse asiassa yhteiskunnat, yleishyödylliset yhteisöt ja vallankumoukset pyörivät tällä aktiivien ilmaisella työllä. Aktiivien ansiosta nälkäiset suut tulevat ruokittua, lyönnit pysäytettyä, tiet raivattua, tulevaisuus rakennettua, pöytäkirjat kirjoitettua, meemit postattua – ja nuoret pääsevät leirille kokemaan elämänsä parhaan viikon. 

Aktiivius on myös omiaan hitsaamaan ihmisiä yhteen. Aktiivius vaatii uskallusta osallistua ja toimia, mennä mukaan uusiin ympyröihin ja laittaa itsensä alttiiksi sille, mitä (hyvää) tuleman pitää. Parhaimmillaan aktiivius opettaa, ettei tarvitse olla valmis tullakseen hyväksytyksi. Aktiivius on tekemällä oppimista ja vertaisuutta, jotain, mikä jaetaan ja koetaan yhdessä toisten kanssa. Toisaalta yhteisön pitää olla valmis elämään aktiiviensa mukana, jos se haluaa jatkaa liikettään.  

Välillä tuntuu, ettei mikään sovi ja etten halua tehdä enää mitään aktiivisesti, mutta sitten herään ja huomaan, että taidan olla aktiivi kunnes kuolema korjaa. Oma suhtautumiseni aktiiviuteeni on hankala: kuten niin moni muu, liitän tuohon titteliin ideaaleja, joita en usein onnistu elämään todeksi. Aktiivius ei kuitenkaan ole mikään varsinainen arvonimi, jonka jotkut joukostamme ansaitsevat, vaan se on pieniä ja suuria tekoja. Sielultamme ja hengeltämme olemme kaikki aktiiveja. 

Antoisia lukuhetkiä Protu-lehden parissa kaikille aktiivin aluille sekä jo marinoituneemmille kavereille!

Kirjoittaja on pitkäaikainen protuaktiivi ja Prometheus-leirin tuki ry:n 1. varapuheenjohtaja.